Toimiva verkkokoulutus lähtee hyvästä suunnittelusta. Se huomioi pedagogiset, tekniset ja lainsäädännölliset sekä liiketoiminnalliset lähtökohdat, minkä lisäksi sitä kehitetään jatkuvasti yhdessä kohde- ja sidosryhmien kanssa. 

Tässä artikkelissa luodaan lyhyt katsaus verkkokoulutuksen suunnittelun pedagogisiin lähtökohtiin ja annetaan ohjeita verkkokoulutusten suunnitteluun, toteutukseen ja jatkuvaan kehittämiseen.

Lähteinä on käytetty useita saman aihepiirin kirjoituksia, jotka on kerätty lähdeluetteloon oppaan loppuun.

Lämmin kiitos meille runsaasti ajattelun aihetta, inspiraatiota ja uusia ideoita antaneille pedagogiikan, palvelumuotoilun, ennakoinnin, tarinallistamisen ja verkkotekniikan asiantuntijoille, joista etenkin Aleksi Huhtalan, Anne Kalliomäen, Tuija Marstion, Harto Pönkän sekä Eoppiva-verkoston kirjoituksiin viitataan oppaassa usein.

Oppimisen psykologiaa

Oppiminen edellyttää tiettyjen psykologisten perusedellytysten täyttymistä, ja tämä pätee myös verkkokoulutukseen. Jotta oppiminen olisi tehokasta, täytyy oppijalla olla paitsi motivaatiota oppimiseen, myös kyky muistaa ja mahdollisuus pitää tarkkaavaisuutta yllä oppimisen aikana.

Lisäksi oppimisprosessissa tulee huomioida oppijan emootiot eli tunteet. Näitä psykologisia edellytyksiä käydään lyhyesti läpi seuraavassa.

Motivaatio

Oppiminen edellyttää, että oppija on motivoitunut. Mitä motivoituneempi oppija, sitä tehokkaampaa on oppiminen.

Sisäisesti motivoinut oppija on kiinnostunut ja halukas oppimaan jonkin sisäisen syyn takia, kun taas ulkoisen motivaation ohjaamaa oppijaa ohjaa esimerkiksi velvollisuus, pakko, kannustus tai palkinto.

Sisäinen motivaatio tehostaa oppimista ulkoista motivaatiota paremmin.  

Motivoitumisen taustalla ovat ihmisen perustarpeet autonomia, yhteisöllisyys ja kokemus kyvykkyydestä, joten huomioithan nämä tarpeet kaikessa suunnittelussa.

Hyviksi koettuja tapoja vahvistaa ko. perustarpeiden täyttymistä verkkokursseilla ovat mm. sosiaalinen vuorovaikutus, yhdessä tekeminen, tunteiden herättäminen, palaute ja kannustaminen sekä mahdollisuus seurata oppimisensa etenemistä ja itseohjautuvuuteen kannustaminen.

Muisti

Oppiminen edellyttää, että oppija pystyy painamaan opitun sisällön muistiinsa ja palauttamaan sen mieleensä oppimistapahtuman jälkeen. Nykyisin ajatellaan, että muistaminen on passiivisen tiedon tallentamisen sijaan aktiivista tekemistä.

Ajatus pohjaa konstruktivistiseen oppimisnäkemykseen, jonka mukaan uusi tieto rakentuu aikaisemman päälle, vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa.

Viime aikoina pedagogisessa ajattelussa on vahvistunut etenkin sosiokonstruktivismi, jonka mukaan yhteisöllinen tekeminen ja vuorovaikutus tehostavat oppimista.

Voit tehostaa muistamista verkkokursseilla myös mm. tarinallistamalla, samastuttavilla sisällöillä, opittavan asian ankkuroimisella arkeen, puhuttelemalla, herättämällä tunteita sekä tekemällä säännöllisesti yhteenvetoja ja kiteytyksiä kurssin sisällöstä.

4.1.3 Tarkkaavaisuus

Verkkokurssilla oppimisessa on olennaista tarkkaavaisuuden pysyminen yllä. Sitä voit edesauttaa eri tavoin. Voit tarjota sisältöjä ns. mikro-oppimisen periaatteiden mukaisesti, jolloin ideana on annostella opittava ilmiökokonaisuus pieniksi paloiksi, joista oppija linkittää lopulta kokonaisuuden.

Tarkkaavaisuus pysyy paremmin yllä, kun ärsykkeiden määrä pysyy kohtuullisena.

Lisäksi voit pyrkiä pitämään oppijan tarkkaavaisuutta yllä verkossa mm. käyttämällä monipuolisesti käyttäjää kiinnostavia sisältöjä ja tehtävätyyppejä sekä lisäämällä niihin yllättäviä elementtejä.

Myös vuorovaikutukseen kannustamisen on nähty tukevan tarkkaavaisuuden pysymistä yllä oppimisen aikana.

Emootiot

Tunteet ovat läsnä kaikkialla, joten ne ovat merkityksellisiä myös oppimisessa. Oppiminen vaikeutuu, jos oppija ei tunne oloaan kurssilla hyväksi ja turvalliseksi.

Turvallisuudentunteen ja luottamuksen vahvistamista voit edistää mm. tarjoamalla osallistujille mahdollisuuksia tutustumiseen, keskusteluun ja yhdessä tekemiseen.

Anna heille mahdollisuus tutustua paitsi toisiinsa, myös itseensä, ohjaajaan ja opittavaan sisältöön kunnolla.

Lisäksi mm. yhdessä sovitut pelisäännöt, arvostus, vertaistuki ja -palaute, kiireettömyyden tuntu, erilaisten taustojen huomiointi, avoin ja reilu palaute ja arviointi sekä kannustaminen ja tsemppihenki ylläpitävät kurssin psykologista turvallisuutta.

Verkkokurssi on tehokkaimmillaan, kun sen suunnittelussa on huomioitu oppimisen psykologisten edellytysten täyttyminen.

Tarjoa kohderyhmillesi siis heidän tarpeidensa ja kurssin tavoitteiden mukaan mahdollisuutta olla vuorovaikutuksessa.

Rakenna kurssi teknisesti ja sisällöllisesti toimivaksi, eri ryhmien näkökulmasta saavutettavaksi sekä johdonmukaisesti eteneväksi ja valittua juonta seuraavaksi.

Tarjoa monipuolisesti erilaisia oppimisaktiviteetteja, vaihtelevia sisältöjä ja yllätyksiäkin.

Aktivoi ja innosta vuorovaikutukseen, tue yhteisöllisyyttä ja motivoi, kehota pohtimaan asioita eri näkökulmista.

Helpota opitun asian muistamista ja siirtymistä käytäntöön, ylläpidä oppijan tarkkaavaisuutta ja kiinnostusta sekä kannusta jatkuvaan uuden tiedon hakemiseen.

Varmista myös turvallinen ja luottamuksellinen oppimisympäristö jokaiselle.

Ei kaikkea kaikille

Materiaalien ja menetelmien hyödyntäminen monipuolisesti ei tarkoita kuitenkaan kaiken mahdollisen sisällön ja tekniikan sullomista yhteen kurssiin: lopulta verkkokursseillakin vähemmän on usein enemmän, ja tehokkainta on opittavan sisällön tiivistäminen sekä tarjoaminen oppijalle sopivan kompaktissa muodossa.

Tausta- ja lisätietoja voi tarjota halukkaille erillisissä liitemateriaaleissa tai sisällyttämällä verkkokurssille vinkkejä ja linkkejä muille tiedon lähteille. 

Verkkokurssilla hyvä perusta oppimiselle syntyy siitä, että tietyistä perustarpeista on huolehdittu. Verkossa tähän tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska ainakin spontaani palaute kasvokkain jää usein saamatta (vrt. Pönkä 2017).