Sosiaalinen media osana verkkokoulutusta
- Ilpo Tuononen
- Toimitusjohtaja ja osakas, Verkkokurssitehdas Oy
- [email protected]
Kuten muussakin verkkokoulutuksessa, myös some-palvelujen hyödyntämisessä toimintatapa lähtee tavoitteista. Jos koulutukseen valittu, sen tavoitteita tukeva pedagoginen malli ei perustu vuorovaikutuksen hyötyihin, ei sosiaalinen mediakaan itsessään tehosta oppimista.
Kehittämässä verkkokoulutuksia?
Asiakkaidemme verkkokoululutuksissa on jo yli 60000 suomalaista opiskelijaa.
Kauttamme ELY-keskuksen ja Business Finlandin tukirahoitukset (50%-100%) helposti ilman byrokratiaa.
llpo Tuononen, CEO
- [email protected]
- p. 050 322 9339
- Varaa maksuton 30 min verkkotapaaminen tästä
Miten voimme auttaa?
"*" näyttää pakolliset kentät
Sosiaalinen media soveltuu nimenomaan yhteisölliseen oppimiseen. Näin ollen se edellyttää myös, että ryhmällä on selkeä ja jaettu tavoite. Myös vuorovaikutus ja vertaistuki auttavat onnistumista.
Sosiaalinen media tarjoaa monia mahdollisuuksia oppimisympäristöjen monipuolistamiseen sekä pedagogiikan ja toimintakulttuurien muutoksiin.
Esimerkiksi Pönkä (2017) kuvaa sosiaalisen median palvelujen hyödyntämismahdollisuuksia verkko-opetuksessa laajasti teoksessaan Open somekirja, jossa hän jakaa opetukseen soveltuvat some-palvelut aluksi sisäisiin ja ulkoisiin.
Edellisiin kuuluvat Pönkän mukaan esimerkiksi wikit, blogit, käsitekartat, kyselyt sekä sanapilvet, jotka voivat olla niin maksullisia kuin avoimen lähdekoodin maksuttomia palveluja.
Ulkoisiin some-palveluihin Pönkä sisällyttää taas esimerkiksi Twitterin, Facebookin, Instagramin ja TikTokin. Nämä ovat pääsääntöisesti maksuttomia, vapaasti verkosta ladattavia palveluja, joita hyödynnetään toki muussakin tarkoituksessa kuin oppimisessa. Ne soveltuvat kuitenkin hyvin myös oppimisen tukemiseen.
Pönkän mukaan somen käyttöä opetuksessa harkitsevan kannattaa lähteä liikkeelle kokeilemalla ensin sisäisiä kanavia. Sittemmin toteutusta voi tarpeiden mukaan laajentaa myös ulkoisiin kanaviin, jolloin voit kannustaa oppijoita esimerkiksi Twitter-keskusteluihin tai jakamaan sisältöjä vaikkapa Instagramissa.
Sosiaalista mediaa hyödynnettäessä on tärkeä huomioida, että työskentelyn hajaantuminen useaan palveluun haastaa kokonaisuuden hahmottamista ja oppimispolun seuraamista. Tähän Pönkä tarjoaa ratkaisuksi eräänlaisen tähti- tai hunajakennomallin omaksumista.
Ideana on, että valitaan yksi alusta seuranta- ja kotisivuksi, johon muut käytettävät palvelut linkitetään. Oppijoiden on helpompi siirtyä palvelujen välillä, kun kokonaisuus ja kunkin työkalun käyttötarkoitus on esitetty selkeästi. Sekaannuksia vältetään hyvällä etukäteissuunnittelulla ja opetuksen vaiheistamisella.
Sosiaalisen median avulla voidaan tukea sekä ryhmän yhteisiä että kunkin oppijan yksilöllisiä tavoitteita. Lisäksi sosiaalinen media antaa mahdollisuuksia ryhmän ulkopuolisiin keskusteluihin, laajempaan tiedonhakuun ja verkostoitumiseen opittavan teeman ympärillä.
Oppimiseen vaikuttaa myös koko oppijan elämismaailma ja kaikki se viestintäympäristö, missä oppija viettää aikaansa. Sosiaalisen median palvelut ovatkin vain osa opetuksen ja ohjauksen koko toimintaympäristöä. (Pönkä 2017.)
Eri some-palvelut tarjoavat erilaisia mahdollisuuksia esimerkiksi motivointiin, palautteen antamiseen, muuhun vuorovaikutukseen sekä ylipäätään oppimistavoitteiden saavuttamisen tukemiseen. Sosiaalisen median hyödyntämisestä verkkokurssialustan tukena kiinnostuneiden kannattaakin etsiä verkosta Pönkän teos ja napata parhaat vinkit ja listat suoraan sieltä.
Kehittämässä verkkokoulutuksia?
Asiakkaidemme verkkokoululutuksissa on jo yli 60000 suomalaista opiskelijaa.
Kauttamme ELY-keskuksen ja Business Finlandin tukirahoitukset (50%-100%) helposti ilman byrokratiaa.
llpo Tuononen, CEO
- [email protected]
- p. 050 322 9339
- Varaa maksuton 30 min verkkotapaaminen tästä
Miten voimme auttaa?
"*" näyttää pakolliset kentät