Verkko-opetuksen pelillistäminen

Pelillistäminen tarkoittaa pelien elementtien kuten pistetaulukoiden tai tasojen käyttämistä jossain muussa yhteydessä kuin varsinaisesti pelattaessa jotakin peliä.

Pelillistämistä sovelletaankin oppimisen yhteydessä jo monin tavoin, sillä sen on todettu usein innostavan, motivoivan ja elävöittävän opetusta. On kuitenkin tärkeää, ettei opetustakaan lähdetä pelillistämään sen itsensä vuoksi tai jonkin ulkoisen motivaatiotekijän johdattamana.

Pelillistämiseen liittyvät valinnat on tehtävä koulutuksen tavoitteiden, kohderyhmien odotusten sekä valittujen koulutussisältöjen ja sovellettavan pedagogisen mallin perusteella.

Verkkokoulutusta voidaan pelillistää monin tavoin. Pönkä (2017) esittelee erilaisina tapoina esimerkiksi edistymispalkit, tunnustukset ja kunniamerkit, pisteet, kilpailut, saavutukset, palkinnot, tasolta toiselle etenemisen, hahmon kehityksen, vertailun oppijoiden tai joukkueiden välillä, tulostaulut ja TOP-listat, kyselyt ja visailut sekä varsinaiset tietokone- ja mobiilipelit.

Yleensä pelillistämiselle ovat olennaisia tarinallisuus ja juonellisuus, viihteellisyys ja elämyksellisyys, todellisuuden jäljittely, simulaatiot sekä virtuaalimaailmat ja lisätty todellisuus.

Tarinallistaminen verkkokursseilla

Ihmiset rakastavat tarinoita! Yksi tapa luoda verkossa oppimisesta merkityksellistä onkin tarinallistaminen. Se perustuu tarinalähtöiseen lähestymistapaan, jossa sovelletaan myös palvelumuotoilun logiikkaa ja toimintamalleja.

Ajatuksena on luoda asiakkaalle jokaisesta kohtaamisesta uniikki ja muistettava, organisaation ydintarinan ympärille muodostettu elämys – ja toistaa sama ydintarina verkkokoulutuksissa. (Kalliomäki 2018; 2020.)

Tarinoiden hyödyntämisessä opetuksessa voidaan hyödyntää kahta erilaista tapaa. Nämä ovat tarinallistaminen ja tarinankerronta, joista edellinen viittaa kokonaisvaltaiseen tarina-ajatteluun, jossa viitekehyksenä on strateginen muotoilu.

Tällöin tarkoitetaan kokonaisvaltaista toiminnan kehittämistä asiakasta osallistavan tarinan muotoon ja tarina nähdään välineeksi asiakaskokemuksen laadun kehittämiseen.

Avaimina ovat konkreettiset tarinateot sekä organisaation toiminnan yhteen punova punainen lanka yhdistämässä kaikkea toimintaa ja viestintää. Kilpailuetua saavutetaan erottuvalla liiketoiminnalla. 

Tarinankerronnassa viitekehyksenä on taas viestintä, jolloin puhutaan yksittäisten tarinoiden hyödyntämisestä organisaation viestinnässä. Tällöin kilpailuetu syntyy erottuvasta viestinnästä, jossa hyödynnetään samastuttavia tarinoita, jotka pohjautuvat usein tosielämään.

Organisaatio voi hyödyntää niin toiminnassaan kuin viestinnässään esimerkiksi referenssitarinoita, yritystarinaa, visiotarinaa, historiatarinaa tai tuotteen valmistukseen liittyvä tarinaa. (Kalliomäki 2018; 2020.)

Opetuksessa tarinallistamisen on todettu helpottavan opittavan asian tuomista lähemmäs arkea sekä tukevan havainnollistamista, oppimiseen sitoutumista ja intoa oppimiseen.

Etäopiskelussa saatetaan kokea yksinäisyyttä, jolloin tarinallisuuden avulla voidaan inhimillistää oppimista. Yleensä tarinat herättävät ihmisissä tunteita, havainnollistavat opittua ja auttavat muistamaan. Tarinat muistetaan – ja niitä myös jaetaan mielellään. 

Tarinallistaminen voi myös jäntevöittää koulutuksen rakennetta, jolloin koulutus pysyy paremmin kasassa eri vaiheiden välille luotujen syy-seuraus -suhteiden avulla. (Kalliomäki 2020.)

Tarinallistamalla tosielämän kuvauksia ja tarjoamalla käytännön esimerkkejä sekä pohdintakysymyksiä opittua voi ankkuroida arkeen ja tehostaa samalla oppimista.

Oppijan mukaan ottaminen tarinaan on todettu innostavaksi sekä oppimiskokemuksen merkityksellisyyttä vahvistavaksi tavaksi elävöittää opetusta. Puhuttelu, kiittäminen ja oppijan palkitseminen oppimispolun varrella innostavat ja motivoivat. 

Fyysisillä elementeillä voit tuoda oppijoille vaihtelua ruutujen äärelle esimerkiksi lähettämällä heille kotiin tarinaa tukevia elementtejä tai aisteja stimuloivia elämyksiä.

Osallistujia voi myös pyytää osallistumaan yhteisen tarinan rakentamiseen. (Kalliomäki 2018; 2020.) Tarinalliseen verkkokurssiin voi sisältyä motivaatiota ylläpitäviä palaute- ja kannustusviestejä, ja oppijaa voi kiittää avusta, jota hän on tarjonnut tarinan hahmoille ongelman ratkaisussa (Pönkä 2017).

Kalliomäen (2018; 2020) vielä tarjoamat viime hetken perusvinkit tarinallistamiseenkin ovat lopulta hyvin samansuuntaisia kuin verkkokurssien suunnitteluun yleensä.

Hän ohjeistaa käyttämään selkeää ja täsmällistä kieltä, keskittymään olennaiseen, tarkentamaan ja kohdentamaan viestiä kohderyhmän mukaan sekä hyödyntämään erilaisia digitaalisia työkaluja. Lisäksi hän ohjeistaa valitsemaan aina tavoitteisiin sopivat työkalut. Lopulta myös tarinallistamisessa perusohje ”keep it simple” toimii parhaiten. 

Jos innostuit tarinallistamisen tai tarinankerronnan hyödyntämisestä verkkokursseilla, kehotamme sinua etsimään verkosta Kalliomäen blogikirjoituksia ja muita julkaisuja. Niistä löydät varmasti uusimmat ja osuvimmat käytännön vinkit tarinallistamiseen sekä esimerkkejä tarinallistetuista verkkokursseista.