Verkkokoulutusten tuottaminen varsinkin ensimmäisellä kerralla voi olla suhteellisen iso urakka. Sanonta: “Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.” pätee myös verkkokoulutusten tuottamisessa.

Tässä artikkelissa käydään läpi osa-alueita, joita on syytä ottaa huomioon verkkokoulutusten tuotantosuunnitelmaa tehdessä.

Verkkokoulutuksen tuotantosuunnitelmaa aloittaessa olisi hyvä pohtia ainakin seuraavia kysymyksiä:

1. Oppimisen tavoitteet

• Mitä koulutuksella tavoitellaan?
• Mihin ongelmiinsa tai kysymyksiinsä osallistuja saa ratkaisuja koulutuksesta?
• Mitä osallistujan tulisi osata koulutuksen läpi käytyään?

2. Kohderyhmät

• Kenelle koulutus on suunnattu?
• Millaisia toiveita, tarpeita, asenteita, kokemuksia ja näkemyksiä kohderyhmällä on?
• Mikä on osallistujien lähtötaso? Onko heillä jo kokemusta verkossa opiskelemisesta?

3. Oppimisen ohjaus ja siihen käytettävissä oleva ohjaajaresurssi

• Kuinka paljon koulutuksessa tarvitaan oppijoiden ohjausta?
• Kuinka paljon aikaa on käytettävissä oppijoiden ohjaukseen?
• Onko mahdollista saada osallistujat ohjaamaan toisiaan esim. vertaiskeskusteluilla?
• Voidaanko ohjaustarve täyttää ainakin osittain ohjaamalla ulkoisten lähteiden pariin?
• Vai suoritetaanko koulutus täysin itsenäisesti?

4. Koulutuksen kesto

• Kuinka pitkään koulutuksen suorittaminen kestää?
• Miten suunniteltu kesto sopii kohderyhmien aikaresursseihin?
• Miten kohderyhmien tarpeet huomioidaan aikataulua suunniteltaessa? Miten huomioidaan eri kohderyhmien mahdolliset vastakkaiset tarpeet (esim. työnantaja vs. koulutusta suorittava työntekijä)? 

5. Kohderyhmien toiveet ja tarpeet, kiinnostuksen kohteet, elämismaailma

• Millaista tietoa kohderyhmät kaipaavat?
• Millaisista sisällöistä kohderyhmät ovat kiinnostuneita?
• Millaisten mediasisältöjen parissa kohderyhmät viettävät aikaa, mitkä ovat heidän suosimansa viestintäkanavat?
• Miten kohderyhmät ovat tottuneet opiskelemaan? Miten he työskentelevät arjessaan? Miten he oppivat tehokkaimmin ja millaisen oppimisen he kokevat itselleen merkitykselliseksi? Ovatko he tottuneet työskentelemään ryhmässä vai yksin? Ratkaisevatko he mielellään monimutkaisia ongelmia vai kaipaavatko he ongelmiinsa yksinkertaisia tai valmiita ratkaisuja?
• Onko itse oppiminen kohderyhmälle arvokasta ja merkityksellistä? Ovatko he kiinnostuneita oppimisprosessin kehittämisestä? Vai onko tärkeintä saada tieto välitettyä mahdollisimman tehokkaasti?

6. Viestintä ja vuorovaikutus, fyysinen läsnäolo ja etätapaamiset

• Onko tarpeen, että osallistujat ovat tietoisia toisistaan tai tutustuvat toisiinsa? Miten koulutukseen osallistujat mahdollisesti esittäytyvät toisilleen ja kouluttajalle? Miten kouluttaja esittäytyy osallistujille?
• Sisältyykö koulutukseen verkkokeskusteluja?
• Tarvitaanko kasvokkaistapaamisia?
• Onko tarpeen järjestää mahdollisuus virtuaalisiin tapaamisiin reaaliajassa?
• Tarvitaanko fasilitoitua yhdessä tekemistä verkossa? Työstetäänkö tehtäviä tai materiaaleja yhdessä?
• Miten verkkokeskustelun syntymistä ja yllä pysymistä voitaisiin tukea?

7. Materiaalit, tehtävätyypit, arviointi, palaute, tehtävätyypit, suorittaminen, todistukset

• Millainen materiaali tukisi oppimistavoitteita ja kohderyhmien tarpeita parhaiten?
• Miten materiaali tuotetaan? Osallistuvatko osallistujat materiaalintuotantoon?
• Millaisia tehtäviä koulutukseen sisällytetään?
• Miten koulutus suoritetaan, mitä suorittaminen vaatii? Saavatko osallistujat koulutuksesta todistuksen? Miten todistukset luodaan ja jaetaan?
• Miten osallistujille annetaan palautetta koulutuksesta?

Miettiessäsi mahdollisia kohderyhmiä voit pohtia esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Mitä osaamista tai asiantuntemustasi voisit jakaa verkkokurssin avulla? Millaiset ryhmät hyötyisivät siitä erityisesti? Mihin oppimistulokset parhaimmillaan voisivat johtaa? 

Tavoiteltavien tulosten kautta pääset määrittelemään tärkeimmät oppimistavoitteet ja kiteyttämään kurssin ydinsisällön.

Tavoitteita miettiessäsi voit pohtia esimerkiksi seuraavaa:

• Mitä oppijan tulisi osata kurssi käytyään?
• Miksi?
• Miten toiminnan tulisi muuttua sen jälkeen, kun asia on opittu?
• Onko tavoitteena pääasiassa tiedon ja informaation välittäminen vai vuorovaikutuksen ja yhteisöllisen tekemisen vahvistaminen?
• Onko vastuu oppimisesta oppijalla, ohjaajalla, ryhmällä – vai kaikilla yhteisesti?
• Ovatko oppimistavoitteet linjassa oppijan tai asiakkaan arvojen ja tavoitteiden kanssa?
• Miten tavoitteiden saavuttamista mitataan?
• Mitä tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kurssin rakenteelta ja sisällöltä?

Lopulta voit täsmentää vielä koulutuksen pääkohderyhmät ja laatia niiden tavoittamiseksi myynti-, markkinointi- ja viestintäsuunnitelman. Mikä saa kohderyhmän kiinnostumaan kurssista?

• Missä kanavissa ja millaisella viestinnällä tavoitat ryhmän parhaiten?
• Miten mittaat markkinoinnin ja viestinnän tuloksellisuutta?
• Miten kehität myyntiä ja markkinointia saamasi palautteen perusteella?

Seuraavaksi voit valita sopivan pedagogisen lähestymistavan sekä alkaa hahmotella oppimistavoitteita tukevaa sisältöä ja menetelmiä.

Lisäksi teet visuaalisia valintoja ja lähdet suunnittelemaan tarkemmin koulutusten markkinointia ja myyntiä.

Tästä kaikesta syntyy kurssin käsikirjoitus / tuotantosuunnitelma, jonka liitteeksi sinun kannattaa laatia erillinen suunnitelma viestintää, markkinointia ja myyntiä varten.

Muista koko ajan, että et kirjoita kurssia itsellesi vaan kohderyhmällesi. Ota tämä huomioon niin sisällöissä kuin äänensävyssä.

Esimerkki verkkokurssin tuotantosuunnitelman tai käsikirjoituksen rakenteesta

1. Tausta ja tavoitteet: nykytila, markkina-analyysi, kurssin ja/tai projektin tavoitteet
2. Kohderyhmät, tarpeet ja lähtötaso
3. Koulutussisällön merkitys osallistujille sekä heidän asiakkailleen tai yhteistyökumppaneilleen
4. Miten koulutuksen tavoitteet ovat parhaiten saavutettavissa tällä kohderyhmällä?
5. Tarvittava ohjaus (huomioi käytössä oleva ohjausresurssi ja osallistujien tarpeet)
6. Tarvittava vuorovaikutus ja sen edellyttämä tekniikka. Miten tutustutaan? Miten jaetaan yhteystietoja?
7. Kurssin rakenne, juoni ja menetelmät: tavoitteiden saavuttamista tukevat oppimisen tavat
8. Koulutuksen kesto ja aikataulutus, mahdollinen ajastaminen
9. Mahdollisesti tarvittava ennakko-osaaminen teemasta, verkossa opiskelusta tai tekniikasta
10. Vastuu oppimisesta: osallistujalla, kouluttajalla, ryhmällä – vai kaikilla yhteisesti?
11. Suorittaminen, arviointi, palautteet ja todistukset
12. Houkuttelevuus, erottuvuus, visuaalisuus; koulutuksen markkinointi ja myynti
13. Tekniset ja lainsäädännölliset reunaehdot
14. Oppimiskokemuksen ja merkityksellisyyden kokemuksen vahvistaminen
15. Kurssin ja verkkokurssiprojektin tavoitteiden saavuttamisen mittaaminen

Huomioi suunnittelussa ja käsikirjoituksen laadinnassa niin oppimisen psykologisten edellytysten täyttyminen kuin tavoitteita tukeva oppimispolku, menetelmät, materiaalityypit ja vuorovaikutuksen tavat.

Kiinnitä huomiota palvelun helppokäyttöisyyteen, rakenteen ja kielen selkeyteen ja loogisuuteen sekä visuaaliseen kokonaisuuteen, erottuvuuteen, puhuttelevuuteen ja houkuttavuuteen.

Myös kurssin aikataulutukseen liittyvät kysymykset on hyvä huomioida jo suunnittelun alkuvaiheessa. 

Muista oppijoiden motivointi, palautteen antaminen ja kannustus koko kurssin ajan. Suunnitelmassa on hyvä luoda katsaus myös alustan asettamiin teknisiin reunaehtoihin sekä verkkojulkaisemiseen ja verkkoliiketoimintaan liittyvään lainsäädäntöön.

Eettiset kysymykset on tärkeä huomioida niin teknologiaa kuin sisältöjä pohdittaessa. Muista sopia kurssin elinkaaresta ja päivitysvastuista etukäteen, ja muista myös, että kaikkea ei tarvitse tai edes kannata tehdä itse.

Verkostojen hyödyntäminen ja palvelujen hankkiminen ulkopuolelta saattavat toisinaan sopia tilanteeseen parhaiten.