Verkkokurssi on yksi monista tavoista toteuttaa verkkokoulutusta.

Verkkokursseilla käytettävät materiaalit ovat lähtökohtaisesti digitaalisia. Viime aikoina etenkin visuaalisten materiaalien suosio on kasvanut tekstien kustannuksella, vaikka myös tekstisisällöillä on yhä paikkansa digitaalisissakin ympäristöissä.

Joissain tapauksissa teksti toimii edelleen kuvaa paremmin. Tekstien ja kuvatiedostojen lisäksi verkkokoulutuksissa voidaan hyödyntää esimerkiksi äänitiedostoja, videoita, diaesityksiä, tilastoja ja muita graafisia kuvaajia tai vaikkapa muistilistoja, puhekuplia, animaatioita (bannerit, GIF-tiedostot) ja lyhyitä tarinoita (esim. sarjakuva).

Kokeile myös vaikkapa digitaalisia muistilappuja tai muistioita ja erota ne muusta sisällöstä esimerkiksi väreillä, fonteilla tai muilla tehosteilla. 

Visuaalinen viestintä on tehokasta mutta aikaa vievää. Sen tekeminen edellyttää viestijältä monenlaista osaamista ja tietämystä esimerkiksi viestinnän saavutettavuusvaatimuksista.

Lisäksi kuvamaailman tulee verkkokursseillakin noudattaa ja tukea organisaation visuaalista ilmettä ja ydinviestiä.

Usein asiat omaksutaan helpoiten ja tehokkaimmin pienissä paloissa. Tätä kutsutaan mikro-oppimiseksi. Aikaamme kuuluva pirstaleisuus, nopeus, digitaalisuus ja ylipäätään työn tekemisen muutos ovat lisänneet entisestään tarvetta tiedon ja opintomateriaaliin annosteluun pieninä annoksina.

Toisaalta oppijan on kuitenkin lopulta pystyttävä muodostamaan opituista paloista kokonaisuus, sillä asiat ja ilmiöt ovat aina riippuvuussuhteessa toisiinsa.

Ilmiöoppimisessakin lähdetään siitä, että asioiden ymmärtäminen, käytäntöön soveltaminen ja muistaminen on tehokkainta silloin, kun opittu nivotaan osaksi laajempaa kokonaisuutta.

Mikro-oppiminen ja laajojen asioiden omaksuminen eivät olekaan toisiaan pois sulkevia: verkossa oppiminen, muistaminen ja tarkkaavaisuuden ylläpitäminen tehostuvat, jos oppijalla on mahdollisuus omaksua opittava aines aluksi pieninä paloina mutta hahmottaa se lopulta osaksi laajempia kokonaisuuksia. (Vrt. Kallio, Saarinen, Marjanen, Kurkipää, Siira & HAUS Kehittämiskeskus 2018.)

Verkkoympäristöt mahdollistavat monenlaisen vuorovaikutuksen.

Pohdi vuorovaikutuksenkin osalta toteutustasi aina kuitenkin suhteessa käytettävissä olevaan teknologiaan, osallistujien ja ohjaajien resursseihin sekä oppimistavoitteisiin.

Keskusteluun ei kannata kehottaa väkisin vain sen itsensä vuoksi. Jos tavoitteena on luoda esimerkiksi nopea katsaus lainsäädäntömuutoksiin, ei ongelmaperustainen tai yhteistoiminnallinen oppiminen ole välttämättä tarkoituksenmukaista.

Kuitenkin vuorovaikutukselle ja yhteiselle tekemiselle on usein paikkansa, sillä ryhmässä oppimisen on todettu tehostavan jokaisen oppimista. Verkkovuorovaikutukseen pureudutaankin tarkemmin vielä oppaan seuraavassa luvussa.

Verkkokurssien mahdollisia suorittamistapoja ovat muun muassa esseet tai muut kirjoitustehtävät, oppimispäiväkirjat, portfoliot sekä erilaiset testit, kyselyt tai tentit. Vastaajille voidaan antaa myös välitön palaute testeissä suoriutumisesta.

On siis monia hyviä ja vaihtoehtoisia tapoja tuottaa verkkokoulutusta. 

Pedagoginen lähestymistapa, materiaalit ja vuorovaikutuksen tavat valikoituvat koulutuksen tavoitteiden, kohderyhmien ja ydinsisältöjen mukaan, minkä lisäksi visuaaliset ja tekniset valinnat valjastetaan tukemaan oppimistavoitteita.

Myös käytössä olevan teknisen alustan sisältämä ja siihen tarvittaessa integroitavissa oleva tekniikka vaikuttaa siihen, millaisia menetelmiä koulutuksen toteuttajalla on mahdollisuus käyttää.  

Muistathan, etteivät uusimmatkaan teknologiset ihmeellisyydet takaa itsessään koulutuksen hyödyllisyyttä. Esimerkiksi verkkotuettu käänteisen mallin mukainen tai projektioppimiseen perustuva verkko-opetus ei ole välttämättä perinteistä opettajajohtoista alustusta tehokkaampaa, jos siihen ei kuulu oppijoiden aktiivista osallistumista.

Menetelmällisten ja teknologisten valintojen tulee sopia yhteen myös niin suhteessa toisiinsa kuin suhteessa oppisisältöön. Jos valitset teknologisen ratkaisun aluksi ja pyrit sovittamaan sisällön ja menetelmät siihen pahimmillaan väkipakolla, voit ajautua helposti väärään suuntaan. (Pönkä 2017.)