fbpx

Vuorovaikutus, roolit, verkkominät ja ryhmien ohjaaminen verkossa

Valtionhallinnolle verkkokursseja tarjoava EOppiva-verkosto on kerännyt asiantuntijoiltaan näkemyksiä hyvän verkkokurssin ominaisuuksista. Niissä nousevat esiin mm. seuraavat näkökulmat:

1. Erilaisten oppijoiden huomiointi ja oppimisprosessien tukeminen
2. Keskustelukanavien hyödyntäminen
3. Yhteisölliset ja ryhmäoppimisen muodot
4. Nopea reagointi käyttäjien palautteeseen
5. Käänteisen oppimisen (flipped-learning) hyödyntäminen (menetelmästä tarkemmin ks. liite 2)
6. Digitalisaation ja tekoälyn rohkea käyttö, tekniikan valitseminen käyttötarkoituksen mukaan
7. Oppijan tukeminen: ei jätetä oppijaa yksin.
(Kallio, Saarinen, Marjanen, Kurkipää, Siira, HAUS Kehittämiskeskus 2018.)

EOppiva- verkostolaisten mukaan hyvä verkkokoulutus onkin yleensä vuorovaikutteinen.

Kehittämässä verkkokoulutuksia?

Asiakkaidemme verkkokoululutuksissa on jo yli 60000 suomalaista opiskelijaa.

Kauttamme ELY-keskuksen ja Business Finlandin tukirahoitukset (50%-100%) helposti ilman byrokratiaa.

llpo Tuononen, CEO


Miten voimme auttaa?

"*" näyttää pakolliset kentät

Miten voimme auttaa?
Suostumus
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Se tukee yksilöllisten oppimispolkujen rakentamista, ohjaa oppimispolulla ja tarjoaa mahdollisuuden rytmittää opiskelua yhteen toisten kanssa.

Lisäksi se antaa oppijalle tunteen siitä, että hän saa tarvittaessa apua oppimiseensa eikä häntä jätetä kurssilla yksin.

Vaikka monet viestinnän lainalaisuudet pätevät samoin niin verkkovuorovaikutukseen kuin kasvokkaisiin keskustelutilanteisiin, tulee verkkokoulutuksissa kiinnittää huomiota esimerkiksi mahdollisiin tekniikan rajoituksiin, osallistujien erilaisiin viestintä- ja teknisiin valmiuksiin sekä ryhmän keskinäiseen vuorovaikutukseen liittyviin asioihin.

Pohdi esimerkiksi, tuntevatko osallistujat toisensa etukäteen tai miten he ovat tottuneet työskentelemään ryhmässä.

Keinoja verkkokurssin vuorovaikutuksen vahvistamiseen on paljon.

Verkkokurssikonetta®️ käyttävät mm.

Tutustu muihin referensseihin täällä

Kokeile esimerkiksi esittäytymisiä, yhteisten muistiinpanojen tekemistä, reaaliaikaista verkko-opetusta, opetustallenteisen katsomista ja niistä keskustelua, sekä erilaisia ryhmätöitä, lukupiirejä tai portfolioiden työstämistä ryhmissä.

Voit laittaa osallistujat myös jakamaan linkkejä keskenään tai tuottamaan materiaaleja yhdessä. Myös verkkokeskustelut, reaaliaikaiset chat-istunnot sekä yhteiset verkkotentit on todettu toimiviksi.

Viime aikoina myös niin työssä kuin vapaalla lisääntyneet virtuaaliset etäkahvit voivat toimia osana verkkokurssiakin. Opetuksen yhteissuunnittelu ja vertaispalaute lisäävät usein luottamusta ja vahvistavat oppimista tehostavaa vuorovaikutusta.

Vuorovaikutukseen vaikuttaa olennaisesti myös kurssille valittu teknologia, joten vuorovaikutustarpeita on tarpeen pohtia jo teknisen alustan valintavaiheessa.

Osallistujien ja ohjaajan roolit, näkemykset oppimisvastuun jakautumisesta sekä jokaisen persoonallisuuspiirteet vaikuttavat myös niin oppimisprosessiin kuin vuorovaikutukseen.

Ohjaajan rooli on verkossa usein erilainen kuin perinteisessä luokkaopetuksessa, minkä lisäksi osallistujien tehtävä- ja vuorovaikutusroolit sekä ryhmässä työskentelyn roolit vaihtelevat.

Opi rakentamaan kannattavaa verkkokoulutusliiketoimintaa?

Tilaa sähköpostiisi kaikki artikkelimme (myös maksulliset) ja kehity verkkokurssiammattilaiseksi!
Suostumus

Yhteisesti toimittaessa myös erilaiset statukseen tai hierarkiaan liittyvät kysymykset saattavat nousta pohdittaviksi.

Ohjaajan tai kouluttajan rooli fasilitoiduissa tai muissa yhteisölliseen oppimiseen perustuvassa opetuksessa on merkittävä: verkkokurssille osallistujat saattavat toisinaan tarvita esimerkiksi kannustusta, ohjeistusta ja innostamista viestintään yllättävänkin paljon.

Yksi hyväksi todettu tapa osallistumista ja keskustelua vaativissa verkkokoulutuksissa on sisällyttää koulutuksen alkuun erillinen esittäytymistehtävä, jonka osallistujat voivat tehdä haluamallaan tavalla esimerkiksi videolla, tekstinä ja/tai kuvina.

Ohjaajan tärkein työväline on oma persoona. Esimerkiksi Marstio (2020) kutsuu ohjaajan persoonan välittymistä verkossa ohjaajan verkkominäksi.

Kurssin vetäjä voi toimia niin aloitteentekijänä, kuuntelijana, kyselijänä, kommentoijana, tukijana kuin palautteen antajana.

Verkossa kouluttajan rooli muuttuukin usein opettajasta ohjaajaksi, vuorovaikuttajaksi, ajatusten herättäjäksi, tekniseksi tueksi, moderaattoriksi tai keskusteluun aktivoijaksi.

Digitaalisessa opetuksessa vastuun oppimisesta nähdään kuuluvan yleensä oppijalle, jolloin ohjaajan päätehtäväksi tulee ohjaaminen tekniikan käyttöön ja oppimispolulla etenemiseen.

Sinulta ohjaajana odotetaankin luennoinnin sijaan pedagogista ohjausta sekä oppimista tukevien rakenteiden ja oppimisympäristön tarjoamista.

Lisäksi vuorovaikutukseen kannustaminen ja tarvittaessa keskustelujen moderointi saattavat korostua ohjaajan työssä entisestään. (Ks. Pönkä 2017.)

Tarvitsetko riihikuivaa rahaa kehittämiseen?

Onko sinulla hyvä idea verkkokoulutukseksi mutta et ole saanut sitä vielä toteutettua?

Kauttamme ELY-keskuksen ja Business Finlandin tukirahoitukset (50%-100%) helposti ilman byrokratiaa.

Varaa ilmainen esittely tästä.

Ohjaajan tapoihin toimia ja viestiä vaikuttaa myös hänen oma näkemyksensä roolistaan oppimispolkujen eri vaiheissa.

Sinun onkin hyvä jatkuvasti reflektoida persoonaasi ja vahvuuksiasi ohjaajana sekä miettiä samalla, kuinka voisit hyödyntää vahvuuksiasi opetuksen tehostamisessa. (Vrt. Marstio 2020.)

Yhteisöllinen verkko-oppiminen tapahtuu pareittain, ryhmissä tai oppimisyhteisöissä. Psykologiassa ryhmä tarkoittaa yleensä joukkoa ihmisiä, jotka tiedostavat sekä jäsenyytensä ryhmässä että muut ryhmän jäsenet.

Ryhmän toiminnan käynnistämisessä ja ylläpitämisessä keskeistä on ryhmän jäsenten tiivis vuorovaikutus sekä yhteinen tavoite, ja ryhmissä muodostuu yleensä vakiintuneita normeja ja erilaisia rooleja.

Verkkokurssilla ryhmän työskentelyn tukeminen tarkoittaa sinulle fasilitoimista sekä ryhmän tarvitseman pedagogisen ja teknisen tuen tarjoamista. Sinun tehtäväsi on auttaa ryhmää pääsemään yhteisiin tavoitteisiinsa.

Verkkokurssilla tulee tukea sekä ryhmän yhteisiä että kunkin yksilöllisiä tarpeita, mikä vaatii ohjaajalta toisinaan tasapainotteluakin. Ja mitä isommaksi ryhmä kasvaa, sen haasteellisemmaksi homma käy.

Jokaisen osallistujan oppimista tehostavatkin paitsi sopivan kokoiset ryhmät, myös kaikkien saaminen mukaan yhteiseen tekemiseen. Toisinaan ohjaajaa kaivataan myös moderoimaan ryhmän keskustelua.

Yleensä ryhmän kehitystä kuvataan seuraavien vaiheiden avulla:

1. Muotoutumisvaihe, 2. Kuohuntavaihe, 3. Normien luomisen vaihe, 4. Toteuttamisvaihe ja 5. Lopettamisvaihe.

Vaiheet eivät välttämättä etene lineaarisesti, ja ne voivat mennä myös päällekkäin.

Kaikki ryhmät eivät välttämättä edes etene jokaiseen vaiheeseen. Lisäksi ryhmä voi palata aiempiinkin vaiheisiin myös prosessin ollessa käynnissä.

Kysyttävää verkkokoulusten kehittämisestä?

Varaa ilmainen juttutuokio tästä!

Ilpo Tuononen, CEO&partner, Verkkokurssitehdas Oy

Ensimmäisessä ryhmävaiheessa ryhmälle luodaan rakenne ja rutiinit. Ryhmän jäsenet etsivät paikkaansa ryhmässä ja välttävät konflikteja, ja varsinaiseen tehtävään käytetään vähemmän voimavaroja.

Toisessa vaiheessa työskentely synnyttää ryhmän toimintaan, rooleihin ja vastuisiin liittyviä konflikteja. Konflikteja ei kuitenkaan tule pelätä, sillä ne selkeyttävät toimintaa ja parantavat vuorovaikutusta. Kuohunnan voimakkuus riippuu ryhmän jäsenistä ja organisaatiokulttuurista, ja tämä vaihe voi myös toistua, jos ryhmään tulee uusia jäseniä.

Yleensä kuohunnan kautta päästään ryhmän normien määrittämiseen ja tehokkaaseen työskentelyyn. Tässä vaiheessa ryhmän roolit, tehtävät ja normit ovat selkiytyneet, ja ryhmässä vallitsee parhaimmillaan vahva luottamus.

Jäsenet ymmärtävät toistensa näkökulmia sekä arvostavat ja tukevat toisiaan sekä pyrkivät välttämään muutoksia, uusia konflikteja ja ulkoa tulevaa ohjausta.

Neljännessä eli toteuttamisvaiheessa ryhmä toimii itsenäisesti ja joustavasti. Rooleja ja vastuita muutellaan tarpeen mukaan, ja ryhmä pystyy keskittymään tavoitteidensa saavuttamiseen.

Viidennessä vaiheessa ryhmä lopettaa työskentelynsä. Tämä saattaa aiheuttaa haikeutta tai helpotusta, konfliktejakin. 

Yhteisöllisen vuorovaikutuksen nähdään siis yleensä ottaen tehostavan oppimista verkossa. Kiinnitäthän vuorovaikutteisen kurssin rakentamisessa huomiota siis ainakin seuraaviin asioihin: 

Kehittämässä verkkokoulutuksia?

Asiakkaidemme verkkokoululutuksissa on jo yli 60000 suomalaista opiskelijaa.

Kauttamme ELY-keskuksen ja Business Finlandin tukirahoitukset (50%-100%) helposti ilman byrokratiaa.

llpo Tuononen, CEO


Miten voimme auttaa?

"*" näyttää pakolliset kentät

Miten voimme auttaa?
Suostumus
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.